Eilen tosiaan tavattiin Tuulan kanssa ja käytiin vähän askarteluostoksillakin ja minun piti tietysti heti päästä kokeilemaan uusia saksiani, ostin pinsettisakset 3d-kuvien leikkaamiseen ja teflonsakset kaksipuoleisen teipin leikkaamiseen. Samalla pääsi kokeiluun uusi taustapaperikin ja tein kortin Sammacon haasteeseen. Tätä korttia ajattelin Sammacon tyttärelle 5-vuotiskortiksi:
Paljon onnea kaikille, blogille, Sammacolle ja tyttärelleen!
Tämä on ensimmäinen kortti jota en konkreettisesti lähetä kenellekään, kaikki muut korttini ovat menneet menojaan ja itselläni on vain kuvat. Juttelin asiasta eilen Tuulan kanssa ja tulin itse siihen lopputulokseen, että ehkä voisi kokeilla tehdä kortteja varastoonkin aina inspiraation yllättäessä Sieltä saisi sitten kätevästi vaikka lahjan jollekin kun laittaisi nipun kortteja pakettiin. Ja toisaalta jos niin hyvin kävisi, että joku kertoisi etsivänsä korttia johonkin tiettyyn tarkoitukseen, voisi ottaa muutaman kortin mukaan ja katsoa olisiko niissä mitään sopivaa. Niin vain taitaa olla, että tämä homma vie kyllä aivan mukanaan!
Välillä jotain muutakin kuin kortteja... Ensi lauantaina mennään juhlimaan poikakaverin kaverin valmistumista ja käytiin lauantaina etsimässä sopivaa lahjaa. Askartelukaupassa sain idean servetistä ja puuarkusta, halkeilulakan käytön nappasin askartelukaupassa malliina olleesta juomapakista:
Arkku on puuta ja askartelukaupasta valmiina ostettu, pinnassa on ruskeaa pohjamaalia, halkeilulakkaan, valkoista maalia ja lopuksi tuo servetti. Sisään mahtuu juuri sopivasti 6 snapsilasia ja tämä arkku lähteekin lahjaksi lasien kanssa. Voisin kuvitella, että on ihan pätevä valmistujaislahja. En kyllä tajua miten näin ison kuvan servetistä saisi suoraan, ryppyyn se menee joka tapauksessa kuitenkin. Onnistuisikohan jos ei laittais lakkaa pohjalle ollenkaan vaan laittaisi servetin paikalleen ja alkaisi siihen päälle sivellä lakkaa, läpihän se menee servetistä kuitenkin? Vaikka miten sen taiteilisin lakatulle alueelle niin ei se siihen suoraan mene kuitenkaan vaikka mitä tekisi ja kun se on johonkin asentoon mennyt, sitä ei paljon voi muutella vaan servetti vain hajoaa. Pitää jatkaa kokeiluja...
Sain vihdosta viimein tehtyä Täti Punaisen MOO-haasteeseen kortit. Aiheena oli vihreä ja tässä minun vihreät korttini:
Taustalla näkyy muovikassia, koska tulostin/skanneri on siitä tyhmä, että se rajaa kuvan täysin mielivaltaisesti. Yritin skannata näitä kortteja n. 5 kertaa ja aina jostain puuttui kulma tai reuna tai vähän joka puolelta, riippumatta miten päin ja mihin niitä lasille asetteli. Parasta siis laittaa jokin tausta, katkaisee se siitäkin osan, mutta sillä ei ole väliä, saanpahan kortit kokonaisina. Jos joku tietää miten ton vekottimen saisi toimimaan niin, että se ei lainkaan ajattelisi itse vaan skannaisi sen mitä pitääkin niin kertokoon. :)Sitten sitä violettia, tein kaverin tytölle ja poikakaverin veljentytölle kortit. Vaaleanpunaista en juuri omista joten violetti päätyi pääväriksi:
Taas kerran omaa on vain korttipohja; leimakuva vaihdosta, piparireunatausta arvontavoitostani josta kuva täällä, tagi ja taustapaperi SAY:ltä.
Milloinkahan sitä tulisi käytettyä itsehankkimiani tarvikkeita? Leimakuva taas vaihdosta, taustapaperi samasta askarteluvoitosta josta mainitsin edellisen kuvan yhteydestä, kukankin olen saanut... Ehkä voisi tilata ainakin muutaman korttiin sopivan leimasimen, niin voisi edes joskus todeta, että leimakuva on ihan oma. ;) Taustapapereitakin olen hankkinut, mutta on vain sattunut olemaan niin sopivia noissa saaduissa. Ja käyttöönhän nekin on varmasti tarkoitettu. :)
Hassua kyllä, vaikka sininen on lempivärini niin siitä tulee harvemmin tehtyä kortteja. Ehkä sitä jotenkin tarttuu mieluummin lämpimimpiin väreihin, mene ja tiedä. Tässä kuitenkin sinistä kolmen kortin voimalla:
3d-kuva on SAY:ltä ja oli niin herkkä ja kaunis, että en halunnut mitään ihmeellistä taustaa. Vesileimamusteella vain leimasin kukkia taustalle. Tuo korttipohja oli sen verran pinnoitettu, että ihan niin hyvin kuvat ei näy kuin olisin toivonut. Tahtoo riippua valosta milloin näkyy ja milloin ei, mutta eivätpä ainakaan liikaa vie huomiota itse 3d-kuvalta. Kortti lähti kesäkorttikaverilleni postcrossingissa, nyt lienee jo saanut sen niin uskaltaa julkaista.
Tämän kortin teko olikin sitten astetta haastavampaa. Minulla oli päässäni idea ja tulostinkin jonkin paperin Canonin sivuilta, totesin, että ei hyvä, tulostin reunuksia ja totesin taas, että ei hyvä, tulostin tageja jotka totesin sopimattomiksi, tulostin lisää tageja jotka totesin myös sopimattomiksi. Väritin yhden leimakuvan jonka totesin taas sopimattomaksi silloisen taustapaperin kanssa, vaihdoin taustapaperin ja totesin, että ei ole hyvä, vaihdoin sopivamman leiman, mutta se ei tietenkään ollut hyvä joten vaihdoin taas taustapaperin. Ja lopulta kortin yläreunaan päätyi Canonin sivuilta ensimmäisenä tulostetuista tageista yksi, sitten kuitenkin. Mikään ei ole tässä kortissa enää samaa kuin oli alkuperäisessä visiossa, paitsi korttipohja. En kyllä enää muista edes mikä se alkuperäinen oli... Paperi on Heinikasta, leimakuva vaihdosta. Kortti meni serkulle 18-vuotis synttäreiden kunniaksi.
Tämän kortin teko puolestaa oli täysin edellisen vastakohta. Katsoin korttipohjiani, että mikä niistä olisi sopiva, nappasin tämän käteeni eikä tarvittu kuin pikainen vilkaisu leimakuviin ja tiesin millaisen kortin teen. Väritin vain leimakuvan sopivan väriseksi, lisäsin kukat ja kortti oli valmis ja juuri sellainen kuin pitikin. Joskus näinkin ja tähän olen edelleen tyytyväinen. Kortti lähti miehekkeen sukulaiselle synttärikorttina, toivottavasti pitää sinisestä... Tämäkin leimakuva vaihdosta, kukat Heinikasta.
Sain eilen tehtyä opinnäytetyötä sen verran, että päätin palkita ensin itseni lasillisella viiniä elokuvaa katsoessa ja annoin luvan itselleni askarrella muutaman kortin tänään. Lisäksi päätin osallistua ensimmäiseen decoon, ei pitäisi tuottaa suuria vaikeuksia kun aiheen saa valita itse kissasta, koirasta, chinsillasta, Aku Ankasta, enkeleistä ja Narniasta, jostain niistä keksin varmasti jotain. :) Ja sitten niitä kortteja:
Tämä kortti lähtee toiselle postcrossaajalle, hänen toiveenaan oli musiikkiaiheinen kortti:
Kortissa ei oikeastaan ole mitään erikoista, nuottiavaimen piirsin itse (mallia tosin piti katsoa, että meni oikein) ja väritin vesipuuväreillä.
Päätin olla ajoissa ja askartelin äitienpäiväkortteja, kukkia, kukkia, lisää kukkia:
Ensimmäinen kortti lähtee mummulle tai saatanpa jopa itse toimittaa perille. :) Pitäisiköhän noiden kukkien keskustaan laittaa jotain ja jos niin mitä?
Tämä kortti lähtee poikakaverin äidille, hän myös itse valitsi tuon 3d-kuvan ja minä valitsin sitten kuvaan sopivan nuottipaperin. Se näyttääkin nyt olevan ahkerassa käytössä... Kukkaset on Taavalta.
Tämä kortti puolestaan on äidilleni ja siinä on käytetty saman paketin kukkia kuin edellisessäkin kortissa. Näiden kukkien keskustoihin minulla on ideoita vielä vähemmän kuin mummulle olevan kortin kukkasiin. Äitini pitää hempeistä väreistä (toisin kuin minä...) joten tässäpä niitä onkin sitten yllin kyllin. Kokeilin ensi kertaa värittää vesipuuväreillä niin, että otin väriä kynästä suoraan pensseliin ja sillä värittelin, onnistui kohtuullisesti mielestäni. Sillä tavoin saa hyvin korostettua ja varjostettua, paremmin kuin jos värittää kynillä ensin paperille ja sitten levittää värin pensselillä, se kun tahtoo levitä paperilla välillä liiankin hyvin ja korostuksista ei ole tietoakaan. Vähän hankaluuksia tuotti se, että minulla ei ole tuohon tarkoitukseen kunnollista pensseliä. Vaikka omistan hyvän vesiväripensselin, se alkaa vain harottaa joka suuntaan kun ottaa väriä kynästä. Katsotaan miten homma toimii jahka saan vesisäiliöpensselit Finnstamperilta. En oikein tiedä miten värittäisin kuvia, näillä kynillä kuvat ovat vähän liian haljuja ja pelkäänpä, että monien suosimilla Aqua tone-kynillä on sama juttu. Promarkerien väritys taas on makuuni välillä liiankin kirkas ja liian tasainen, tykkään kun kuva näyttää väritetyltä eikä painetulta. Kummasti ne Derwentin Inktense-kynät aina vetää puoleensa Suomalaisessa kirjakaupassa... ja toisaalta niiden kyljessä oleva hintalappu on tähän asti saanut minut palaamaan järkiini.
Tämän puolestaan tein Pirjolle kiitokseksi SAY5-ringin emoilusta. Mukaan neuloin minikokoiset lapaset ja sukat. Leimakuvan olen saanut vaihdossa, taustapaperi muistaakseni Paperellasta. Kuviin tulisi oikeammat värit skannerilla, mutta se on hidasta kun skanneri ei ole aina kytkettynä tietokoneeseen ja sen kytkemiseen menee välillä aikaa ja yleensä myös hermot joten siksi valokuvattuja tahtoo tulla enemmän. Tuonkin kortin olen sentään kuvannut valoisana aikana ulkona ja silti, tai sitten juuri siksi, se on vähän sinertävä. Taustapaperi on oikeasti lämpöisemmän punainen. Poikavauvakortti on skannattua ja kuvissa huomaa selvän eron värien suhteen. Ja tuo kamerani sentään on ihan kohtuullinen eikä kovin vanhakaan.
Tämän näköinen kortti meni omalle SAY:lleni eli Anutiinalle kera pienen kiitoslähetyksen. Nallekuva on taas askarteluvoitostani ja taustana on tekstileimasimella vesileimamusteella leimattu teksti ja organzanauhaa.
